maanantai 12. joulukuuta 2011

Rva. Karvanen

Pitihän sitä jotain kertoa...

Hän puki rakkauden sanoiksi
käänsi sivun uuden
Hän puhalsi raivoni mereen
pyysi avuksi tuulen

Hän viisain tuntemani kaunotar
Tuon tumman yön valtiatar
vaik tunnit sekunneiksi muuttuivat
Jokaisen hetken kanssasi muistivat

Makaa siellä mun sieluni aurinko
Tuulessa keinu ei kehto
Ken laulaa nää kauniit sävelet
jotka sinulle tein.

Minä kulkenut kai tieni päähän
mutta luonasi viivuin pidempään
Mullan alla sitä tuskin tuntukaan,
kuin sydän luita vasten kolkuttaa.

Makaa siellä mun sieluni aurinko.
Tuulessa keinu ei kehto.
Ken laulaa nää kauniit sävelet,
jotka sinulle tein.

Sinä sait minut tuntemaan,
kun on joku ketä rakastaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti